Laina

Rahaa

Laina tarkoittaa rahalainaa tai esinelainaa. Tämä artikkeli käsittelee rahalainaa, jota kutsutaan myös velaksi tai luotoksi.

Sana laina merkitsee kahden osapuolen välistä sopimusta, jolla lainanantaja antaa rahamäärän, esineen tai tietyn paljouden esineitä lainanottajalle. Lainanottaja sitoutuu antamaan lainanantajalle (tai hänen määräämällensä henkilölle) takaisin yhtä suuren rahamäärän tai saman paljouden samanlaisia esineitä kuin hän on saanut. Suomen laissa laina ei kuitenkaan tarkoita rahan lainaamista, vaan esineen luovuttamista toisen käyttöön korvauksetta. Lainan tätä merkitystä on käsitelty artikkelissa esinelaina. Tässä artikkelissa käsitellään vain rahan lainaamista.

Rahalainasta lainanantaja voi vaatia itselleen korkoa. Korko on hyvitys siitä, että lainanottaja on saanut tilaisuuden hyötyä lainarahoista.

Lainan ominaisuuksia

Lainaa voi antaa ja ottaa joko yksittäinen ihminen (luonnollinen henkilö) tai juridinen henkilö kuten yritys tai pankki. Laina maksetaan takaisin sopimuksen mukaisesti joko kerralla tai vähitellen. Lainasta voidaan periä korkoa.

Lainasta syntyy velkasuhde. Lainanantajasta tulee velkoja, jolle laina on saaminen. Lainanottajasta tulee velallinen, jolla on velvoite huolehtia velan lyhentämisestä ja koronmaksusta. Jos kaksi tai useampi henkilö ottavat yhdessä lainaa, heti kutsutaan yhteisvelallisiksi (katso velallinen).

Jos lainanottaja on kuluttaja ja lainanantaja elinkeinonharjoittaja, laina katsotaan Suomessa kuluttajaluotoksi. Niitä koskevat erityissäädökset.

Laina-aika

Lainoja on eri pituisia. Lainan pituus sovitaan lainanottajan ja lainanantajan kesken. Lyhytaikaisia lainoja ovat esimerkiksi pikavipit. Pitkäaikaisia lainoja ovat muiden muassa asuntolainat. Niiden keskipituus Ruotsissa oli 140 vuotta vuonna 2013, mikä johtui siitä, ettei lainoja juuri lyhennetty.

Lainakorko

Korko on sovittu osuus lainasummasta. Laina voi olla kiinteäkorkoinen tai vaihtuvakorkoinen. Koron määrä tai korottomuus sovitaan lainasta sovittaessa.

Suomessa velka on lähtökohtaisesti aina koroton, ellei muuta ole sovittu eikä laista tai kauppatavasta muuta seuraa. Koroton laina on tavallinen sukulaisten välisissä velkasuhteissa ja markkinoinnin apuvälineenä myytäessä tuotteita velaksi. Tavallisesti laina on kuitenkin korollinen.

Koron yleinen laskutapa on ”vuotuinen korko”. Nykyään kaikissa lainoissa näytetään myös niin sanottu todellinen vuosikorko, jonka tarkoituksena on antaa oikea kuva lainan hinnasta kuluttajalle. Todellinen vuosikorko sisältää kaikki lainaan liittyvät kustannukset kuten aloitusmaksun, korot, marginaalin sekä kuukausittaisen tilinhoitomaksun.

Korkoa ei Suomessa lähtökohtaisesti lisätä pääomaan. Lainasopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että korko lisätään pääomaan, jolloin syntyy eksponentiaalinen korkoa korolle -vaikutus.

Mikäli laina-ajan, lainan koron ja takaisinmaksun tavan sekä aikataulun määrää lainanantaja yksipuolisesti, menettely voidaan katsoa koronkiskonnaksi tai kiristämiseksi (vrt. sopimusoikeus).

Korkokatto koskee Suomessa alle 2 000 euron kuluttajaluottoja (pienlainoja).

Lue lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Laina

Kulutusluotto

Kulutusluotto on luotto, joka on myönnetty tai luvattu kuluttajalle lainana, maksulykkäyksenä tai muuna taloudellisena järjestelynä kuluttamista varten. Kulutusluottotermin alle lasketaan kaikki vakuudettomat ja vakuudelliset luotot, jotka on otettu kulutustarkoitukseen. Kulutusluotot ovat yleensä verrattain lyhytaikaisia, kestoltaan alle viiden vuoden lainoja, joiden suuruus on tyypillisesti muutamia tuhansia euroja. Kulutusluottoja tarjoavat niin pankit kuin yksityiset suomalaiset ja muunmaalaiset luottospesialistit.

Kulutusluottojen vuosikorot vaihtelevat tyypillisesti 9–30 %:n välillä. Huomattavasti suurempiakin korkoja on peritty. Suurin yksittäinen tekijä koron suuruuteen on lainanottajan kyky antaa luotolle vakuus.

Kulutusluottojen antaminen yöllä kiellettiin lokakuussa 2009. Luottopäätöksen saa antaa, mutta kello 23 jälkeen myönnetyt pikaluotot saa nostaa vasta aamuseitsemän jälkeen. Kulutusluottojen myöntäminen sallittiin joulukuusta 2010 eteenpäin ainoastaan yrityksille, jotka ovat rekisteröityneet Etelä-Suomen Aluehallinnon ylläpitämään rekisteriin. Rekisteriin hyväksytään ainoastaan yritykset, jotka noudattavat hyvää luotonantotapaa. Lokakuussa vuonna 2018 Etelä-Suomen Aluehallinnon luotonanto- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin on merkitty 62 yritystä, joista yli 50 rahoituslaitosta myöntää kuluttajaluottoja.

Erilaiset kertaluotot ovat tyypillisiä pankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämiä kulutusluottoja. Pankkien kulutusluotot vaativat yleensä vakuuden tai takaajia ja niitä otetaan usein isompien hankintojen rahoittamiseen, kuten esimerkiksi kodin remontointiin. Varsinkin autokaupassa käytetään myös osamaksuluottoa, joka on yksittäiseen suurempaan hankintaan tarkoitettu kertaluonteinen kulutusluotto, jossa tavallisesta luotosta poiketen rahoitettavan tuotteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta kun hän on maksanut lainaansa takaisin.